Olen pitkään pohtinut blogien kaupallisuutta, ja se on nyt muutenkin tapetilla, kun pyritään saamaan selkeitä sääntöjä ja käytäntöjä blogeille. Yritykseltäni pyydetään jatkuvasti tuotteita testattavaksi. Yleensä olen kieltäytynyt. Pyyntöjä on niin paljon, että niihin ei voi kaikkiin suostua. Muutama bloggari on tilannut itse meidän nettikaupasta tuotteita testattavaksi, heille on saattanut lähteä sitten ylimääräisiä tuotteita pyytämättä.
Kerran lahjoitusta pyysi henkilö, joka halusi esiintyä vain nimimerkin suojassa yksityisyyteensä vedoten, siis kautta koko keskustelumme. Toinen kirjoitti blogissaan niin kelvotonta kieltä ja kuvaili iltamenojensa yksityiskohtia ja juomien määrää sillä intensiteetillä, että en oivaltanut miten hänen mielestään kyseessä oli gourmet-ruokablogi. Joku ehdotti suoraan haluavansa säännöllisesti meidän tuotteitamme testattavaksi (no mutta kukapa ei!).
Testaajan lukijoiden pitäisi tietysti olla meidän kohderyhmää, että hommassa olisi järkeä, ja sen toteaminen ei aina ole ihan helppoa.
Joskus olemme tehneet kampanjan tietyille, meidän jollekin tuotteelle sopiviksi katsomillemme blogeille, mutta se on ollut enemmänkin poikkeus kuin sääntö. Kampanjaan osallistuneet blogit ovat kyllä hienosti testanneet ja kehuneet tuotteita, mutta ainakaan verkkokaupan myyntiä se ei ole lisännyt merkittävästi.
En halua blogiini mainoksia, en ole lähtenyt ollenkaan sille tielle. Kaupallinen näkökohta on olemassa siinä, että kehuskelen oman yrityksen valikoimassa olevia tuotteita, mutta käytän niitä joka tapauksessa päivittäin, ja olisi vaikea olla niitä kehumatta! Kirjoitan mielelläni meidän jälleenmyyjistämme, jos olen käynyt kameran kanssa katsomassa, miltä tuotteemme hyllyssä näyttävät. Mutta voin hyvin kehua myös muita hyväksi kokemiani kauppoja. Ravintola-arviot ovat vilpittömiä, minulle ei ole koskaan tarjottu mitään ennen eikä jälkeen blogikirjoituksen.
Omassa blogissani ajatuksenani on se, että itse päätän, mitä kirjoitan ja mitä arvioin, koska tämä on pohjimmiltaan oikeastaan itselle iloa tuottava harrastus, eikä muuta. Lukijoiden määrä on kasvanut todella paljon viime vuoden aikana ja se on ollut iloinen yllätys, mutta toisaalta vuorovaikutus ja kommentointi on aika vähäistä. Itse asiassa kaupallisuuskeskustelun ja pohdintojen jälkeen herää kysymys, onko blogien aika jo pian ohi, kun niitä alkaa olla jo niin paljon? Vai ovatko blogit pysyvä ilmiö?
Loppuun päämiehen ihanien hillojen ja marmeladin kuva. Näitä saa meidän verkkokaupasta, tämä on nyt mainos!
![]()
Kerran lahjoitusta pyysi henkilö, joka halusi esiintyä vain nimimerkin suojassa yksityisyyteensä vedoten, siis kautta koko keskustelumme. Toinen kirjoitti blogissaan niin kelvotonta kieltä ja kuvaili iltamenojensa yksityiskohtia ja juomien määrää sillä intensiteetillä, että en oivaltanut miten hänen mielestään kyseessä oli gourmet-ruokablogi. Joku ehdotti suoraan haluavansa säännöllisesti meidän tuotteitamme testattavaksi (no mutta kukapa ei!).
Testaajan lukijoiden pitäisi tietysti olla meidän kohderyhmää, että hommassa olisi järkeä, ja sen toteaminen ei aina ole ihan helppoa.
Joskus olemme tehneet kampanjan tietyille, meidän jollekin tuotteelle sopiviksi katsomillemme blogeille, mutta se on ollut enemmänkin poikkeus kuin sääntö. Kampanjaan osallistuneet blogit ovat kyllä hienosti testanneet ja kehuneet tuotteita, mutta ainakaan verkkokaupan myyntiä se ei ole lisännyt merkittävästi.
En halua blogiini mainoksia, en ole lähtenyt ollenkaan sille tielle. Kaupallinen näkökohta on olemassa siinä, että kehuskelen oman yrityksen valikoimassa olevia tuotteita, mutta käytän niitä joka tapauksessa päivittäin, ja olisi vaikea olla niitä kehumatta! Kirjoitan mielelläni meidän jälleenmyyjistämme, jos olen käynyt kameran kanssa katsomassa, miltä tuotteemme hyllyssä näyttävät. Mutta voin hyvin kehua myös muita hyväksi kokemiani kauppoja. Ravintola-arviot ovat vilpittömiä, minulle ei ole koskaan tarjottu mitään ennen eikä jälkeen blogikirjoituksen.
Omassa blogissani ajatuksenani on se, että itse päätän, mitä kirjoitan ja mitä arvioin, koska tämä on pohjimmiltaan oikeastaan itselle iloa tuottava harrastus, eikä muuta. Lukijoiden määrä on kasvanut todella paljon viime vuoden aikana ja se on ollut iloinen yllätys, mutta toisaalta vuorovaikutus ja kommentointi on aika vähäistä. Itse asiassa kaupallisuuskeskustelun ja pohdintojen jälkeen herää kysymys, onko blogien aika jo pian ohi, kun niitä alkaa olla jo niin paljon? Vai ovatko blogit pysyvä ilmiö?
Loppuun päämiehen ihanien hillojen ja marmeladin kuva. Näitä saa meidän verkkokaupasta, tämä on nyt mainos!
